top of page

Onko CO2-päästöjen kannalta parempi korjata vai rakentaa uusi?

Hiilidioksidipäätöjen vähentäminen on erittäin tärkeä haaste ihmiskunnalle. Edellisessä kirjoituksessamme tarkastelimme koko kiinteistösektorin päästöjä. IEA:n mukaan rakennus- ja rakennussektorin osuus energian loppukäytöstä oli 36 prosenttia ja energiaan ja prosesseihin liittyvistä hiilidioksidipäästöistä (CO2) 39 prosenttia vuonna 2018, joista 11 prosenttia aiheutui rakennusmateriaalien ja -tuotteiden, kuten teräksen, sementin ja lasin valmistuksesta.


Preservation Green Lab -organisaation vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan uuden rakennuksen rakentaminen tuottaa lähes 50% enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vastaavan vanhan rakennuksen korjaaminen. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että uuden rakennuksen rakentaminen vaatii uusien materiaalien valmistamista ja kuljettamista, kun taas vanhan rakennuksen korjaaminen käyttää olemassa olevia materiaaleja. Vaikka uusi rakennus olisi 30% energiatehokkaampi kuin vanha, voi viedä vuosikymmeniä ennen kuin säästöt ohittavat rakentamisen aikaiset päästöt.



Elinkaaripäästöjen suhteen ero voi olla merkittävä. Rakennuksen elinkaaren aikana suurin osa hiilidioksidipäästöistä syntyy sen käytön aikana, ei rakentamisvaiheessa. Jos vanha rakennus on erittäin energiatehoton, sen elinkaaren aikaiset päästöt voivat olla suuremmat kuin uuden, energiatehokkaan rakennuksen. Tämä johtuu siitä, että energiatehoton rakennus kuluttaa enemmän energiaa lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen. Jos vanha rakennus on erittäin energiatehoton ja sen päivittäminen nykystandardeihin vaatii merkittäviä muutoksia, voi olla ympäristön kannalta parempi rakentaa uusi, energiatehokas rakennus.


Myös sijainti ja infrastruktuuri vaikuttavat päätökseen korjata tai rakentaa uutta. Jos vanha rakennus sijaitsee alueella, jossa infrastruktuuri on puutteellista tai jossa on vähän palveluita, uuden rakentaminen paremmalla sijainnilla voi olla parempi vaihtoehto. Uusi rakennus voidaan suunnitella siten, että se hyödyntää paremmin julkista liikennettä, vähentää autoilun tarvetta ja vähentää siten hiilidioksidipäästöjä.


Kustannusten selvittäminen ei ole useinkaan yksinkertaista, varsinkin kun puhutaan elinkaarikustannuksista. Elinkaarikustannukset sisältävät rakennuksen ylläpito-, korjaus- ja energiakustannukset sen koko käyttöiän ajan. On tärkeää huomata että jokainen tapaus on ainutlaatuinen. Kustannusten arviointi vaatii yksityiskohtaista budjetointia ja suunnittelua, ja se voi vaatia ammattilaisten apua.


Kun mietitään kyseessä olevan alueen yleistä väestönkasvua tai muuttoliikettä, uuden rakentaminen voi olla välttämätöntä, jotta voidaan vastata kasvavaan kysyntään. Toisaalta tiheästi asutuilla alueilla, kuten kaupungeissa, uuden rakentaminen voi olla haastavaa rajoitetun tilan ja korkeiden maakustannusten vuoksi. Tässä yhteydessä vanhojen rakennusten korjaaminen ja uudistaminen voi olla tehokas tapa lisätä asumiskapasiteettia ja parantaa energiatehokkuutta. Todennäköisesti vanhan rakennukset rakenteet eivät mahdollista merkittävästi lisäasuinneliöitä ja rakenteiden vahvistaminen saattaa olla hyvin kallista. Tällöin, mikäli rakennuslupa sen sallii, voidaan uudisrakennuksella ottaa tontista käyttöön merkittävästi enemmän asumisneliöitä.


Johtopäätöksenä käytettävissä olevien lähteiden perusteella hiilidioksidipäästöjen kannalta on usein parempi korjata ja uudistaa vanhaa kuin rakentaa uutta. Tämä johtuu siitä, että uuden rakentaminen vaatii merkittävästi uusia materiaaleja ja energiaa, mikä tuottaa suuria hiilidioksidipäästöjä. Vanhan rakennuksen korjaaminen ja päivittäminen voi vähentää näitä päästöjä merkittävästi. Tilanne ja laskenta saattaa tosin muuttua lähivuosina, kun saadaan kunnolla käyntiin vähähiilisen teräksen ja betonin tuotantoa.

4 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page