Milja-Maria Kittilä Tampereen Yliopistosta on kirjoittanut diplomityönsä Jälkianalyysi tahtituotannolla
toteutettujen korjausrakennushankkeiden tuotannon aikataulullisesta onnistumisesta.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana Lean-filosofiasta alkunsa saanutta tahtituotantoa on tutkittu ja hyödynnetty rakennusalalla. Diplomityön tavoitteena oli tutkia viiden eri case-projektin aikataulullisia onnistumisia ja tahtituotannon nykytasoa kohdeyrityksessä data-analyysilla. Päätutkimuskysymys oli, kuinka hyvin aikataulutus toimi tahtiaikaprojekteissa takautuvan data-analyysin perusteella? Tutkimuksen viisi case-hanketta on toteutettu vuosien 2020-2023 aikana. Projektit ja tiedot kerättiin Mestamasterin avulla.
Yksi tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista olivat visuaaliset kaaviot, jotka kuvaavat case-projektien tahtituotantoa. Toinen tärkeä tulos on lähtötiedoista saadut laskennalliset tulokset, joissa kuvataan hankkeiden aikatauluun perustuvan tahtituotannon onnistumisen numeerisia tuloksia. Tulosten perusteella oli myös mahdollista laatia ohjeet siitä, mitä tietoja tulevista tahtituotantohankkeista on kerättävä, jotta yrityksessä voidaan soveltaa jatkuvaa tietoon perustuvaa parantamista.
Data-analyysissa parametrit olivat työtehtävien alku- ja loppuklikkaukset: suunnitellut ja todelliset Mestamasterissa. Näitä tietoja verrattiin suunniteltuun tahtiaikatauluun. Tietojen avulla luotiin visuaalisia kaavioita suunniteltujen ja toteutuneiden aikataulujen vertailemiseksi.
Näissä hankkeissa tahdin pituus oli yksi päivä, mutta projektien kesto ja sisältö olivat toisistaan hieman poikkeavia. Alla olevassa esimerkissä kohde on kolmen kaksikerroksisen ja yhden yksikerroksisen rivitalon peruskorjaus. Taloissa asuntoja on yhteensä 18 kappaletta.Hankkeen alussa tavoitteellinen kesto projektille on ollut viisi kuukautta ja tahtituotannolle kolme kuukautta.
Näissä viidessä hankkeessa oli eroja. Yksi yllättävä havainto oli, että 30 prosenttia tehtävistä aloitettiin ajoissa ja 50 prosenttia myöhässä. Suurin osa myöhästyneistä tehtävistä oli kuitenkin vain neljä tahtia (yhden päivän pituinen tahti). Toinen havainto oli, että pelkkien Mestamasterista saatujen tietojen perusteella ei voitu arvioida todellista suoritusta, vaan siihen tarvittiin työmaan johdon haastattelu.
Oma johtopäätökseni on, että luotettavien tietojen saaminen ja aikataulun noudattaminen edellyttää, että asentajat työskentelevät aktiivisesti Mestamasterin kanssa. Tulevien hankkeiden parantaminen edellyttää tietojen aktiivista analysointia ja palautteen saamista työmaan johdolta. Yhdessä nämä ominaisuudet voivat mahdollistaa oppimisen projektista toiseen. Mestamaster osaltaan myös kehittää työkaluamme tuottamaan paremmin tietoa tehtävien onnistumisista ja toistuvien ongelmien syistä. Useimmiten nämä ongelmat pääpiirteissään tapahtuvat suurimmalla osalla työmaista ja meidän tiedolla niiden ratkaisu on helpompaa.